Viime päivinä ilmastonmuutosuutisrintamalla on ollut hiljaista. Lähinnä on odoteltu, että mitä Wilkinsin jäätikölle Antarktiksella tapahtuu. Tätä uutisointia seuratessa on taas kerran kirkastunut, miten konteksti on nykypäivän uutisoinnissa jotakin, mihin ei näköjään ole varaa. Tietotoimiston, tässä tapauksessa Reutersin, uutinen kopioidaan tuhanteen kertaan vaikkapa SMH:n tai Hesarin uutisporttaaleihin sellaisenaan kuvineen päivineen, ilman että kukaan vaivaituisi laittamaan asiaa kunnolla mittasuhteisiin ja siten puolivaloilla ilmastonmuutosta seuraava kansalainen saattaisi ymmärtää, minkä mittaluokan tapahtumasta on kysymys. Listaan nyt muutaman mielestäni olennaisen asian Wilkinsin jäätiköstä ja sen irtoamisesta Antarktiksen niemimaasta.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

1) Wilkinsin jäätikkö on noin 14 000 neliökilometrin laajuinen. Se on ns. jäähylly, ice shelf, meressä kelluva, mantereeseen kiinnittynyt jäätikkö. Sen sulamisella tai irtoamisella ei ole merkittävää vaikutusta merenpinnan nousuun, mutta Wilkinsin kaltaiset jäähyllyt ovat eräänlaisia etuvartioita, jotka estävät varsinaista Antarktiksen niemimaan mannerjäätä sulamasta. Wilkins ei ole edes kokonaisuudessaan jäätiköksi kovin suuri, verratuna esimerkiksi Larsenin jäätikköön, joka satakunta vuotta siten oli kooltaan 86 000 neliökilometriä, mutta on nyt menettänyt 60 % pinta-alastaan. Maailman suurimmat jäähyllyt ovat Antarktiksen niemimaan ja varsinaisen Antarktiksen mantereen liitoskohdissa molemmin puolin sijaitsevat Filcher-Ronne, 430 000 neliökilometriä, ja Rossin jäätikkö, 487 000 neliökilometriä.

2) Nyt irronnut pala Wilkinsistä on vain 400 neliökilometriä, 3 % koko Wilkinsin jäätiköstä ja 0.02 %  maailman jäähyllyistä. Tämän palan irtoaminen tuskin ylittäisi edes uutiskynnystä, ellei ilmastohype olisi niin voimissaan. Suurin viime aikoina tilastoitu lohkeama jäähyllyistä oli vuoden 2002 Larsen B, jolloin 3250 neliökilometriä jäätikköä napsahti irti Antarktiksen niemimaasta.

3) Antarktiksen niemimaata ympäröivät Wilkinsin jäähyllyn kaltaiset jäätiköt, jotka estävät sitä sulamasta. Karkeasti arvioiden Antarktiksen niemimaan ja Länsi-Antarktiksen päälle on kasaantunut riittävästi jäätä nostamaan merenpintaa noin kuudella metrillä, saman verran kuin koko Grönlannin sulaminen nostaisi merenpintaa.

4) Grönlannin, Antarktiksen niemimaan ja vuoristojäätiköiden sulaminen nostaisi merenpintaa yhteensä noin 12-14 metriä. Muita ihmisen elinkaaren näköpiirissä edes teoriassa olevia merkittäviä sulamisia ei ole tiedossa. Grönlannin kohdalla kyse on lähinnä sulamisen nopeudesta, itse sulamisesta ei vallitse tällä hetkellä mitään epäselvyyttä. Vuoristojäätiköiden sulamisnopeus pitkälti tunnetaan, sillä asteen nousu lämpötilassa nostaa vuoristojen jäärajaa noin 300 metrillä ylöspäin. Vuoristojäätiköiden sulamisen  vaikutus merenpintaan on kuitenkin "vähäinen". Vuoristojäätiköiden sulamisessa ongelmana on ensisijaisesti se, että vuoristojäätiköt ovat tärkein juoma- ja kesteluveden lähde sadoille miljoonille ihmisille. Asiaa on käsitelty mös omassa blogissani hiljakkoin. Antarktiksen niemimaa on näistä sulavista jäätikköalueista vaikeimmin ennustettava, sillä sen sulaminen on kiinni lähinnä siitä, missä tahdissa sitä ympäröivät jäähyllyt lohkeavat mereen ja itse niemimaan sulaminen alkaa. Näiden lohkeamisten ennustaminen ei vielä ilmiselvästikään ole tiedemisten hallinnassa. Nyt Wilinsin jäätiköstä lohjenneen palan irtoaminen kyllä ennustettiin jo 90-luvun alussa, mutta se, että koko Wilkinsin jäätikkö on kiinni mannerjäässä enää vain muutaman kilometrin matkalta, tuli tutkijoille yllätyksenä.

5) Maailman suurin jäätikkö on Itä-Antarktiksen jäätikkö. Se on moninkertaisesti suurempi kuin muut maailman jäätiköt yhteensä. Itä-Antarktis ei osoita sulamisen merkkejä, ainakaan vielä. Itse asiassa Itä-Antarktiksella lämpötilat ovat viime vuosina laskeneet ja jäätikkö on kasvanut. Tämä johtuu muun muassa merivirroista eikä ole mitenkään ristiriidassa ilmastonmuutosta ajatellen. Toisin väittää esimerkiksi Suomen viralliseksi think-tankiksi surkuhupaisasti pyrkivä GreenFree Finland.

Yhteenvetona: Wilkinsin jäätiköstä irronnut jäävuori on pieni pala pienestä jäätiköstä. Se kuitenkin todistaa omalta osaltaan Antarktiksen niemimaan sulamisesta. Tämän sulamisen lopputulema on merenpinnan nousu useilla metreillä lähivuosikymmeninä tai -satoina. Sulamisen vauhtia on vaikea ennustaa, mutta suunta on kiistämätön ja seuraukset ennustavat suuria inhimillisiä katastrofeja ja jopa joidenkin valtioiden, kuten Hollannin ja Bangladeshin, katoamista maailmankartalta. Myös merenrantatonttisi arvo tulee romahtamaan, ellet onnistu myymään sitä kaloille.