Blogini on saanut kriittistä palautetta, jossa annettiin huutia muun muassa siitä, että lehmien tuottamaa metaania ei ole mainittu blogissani, vaikka se on hyvin merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde maailmassa. Sain haltuuni myös arvokkaan Moottorilehdessä julkaistun faktalistan kasvihuoneilmiöstä.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Toden totta, metaani on merkittävä kasvihuonekaasu, jota muun muassa lehmät tuottavat märehtimällä ja piereskelemällä (noin 5 % jälkimmäisellä tavalla). Ja toden totta, vuonna 2006 YK:n alainen FAO julkaisi raportin, jossa lehmien tuottaman metaanimäärän kerrottiin muodostavan 18 % koko maailman kasvihuonepäästöistä. Teoria itsensä kuoliaaksi piereskelevistä eläimistä ei sinänsä ole uusi, vielä 60-luvulla ihan vakavasti esitettiin dinosaurusten tuhon syyksi heidän omaa piereskelyään. Eivätkä väitteet modernin lihatalouden päästöistäkään kuullosta mitenkään mahdottomilta, onhan lihatalous äärimmäisen tehotonta (yhden lihakilon tuottamiseen kuluu n. 100 kg syömäkelpoisia kasveja) ja lisäksi vielä verraten suuri teollisuuden ala.
Yksi lehmä tuottaa 350 litraa eli 200 g metaania päivässä, reilu 70 kiloa vuodessa. Maailman kaikki 1,5 miljardia märehtijää tuottavat siis yhteensä noin 110 miljardia tonnia metaania, hiilidioksidiekvivalentteina 2300 miljardia tonnia hiilidioksidia. Tämä vastaa karkeasti noin 16 % kaikesta metaanista, jota vuosittain ilmakehään ihmisen toimesta pääsee. Lisäksi lehmät tuottavat 65% typpidioksidista, jota ihmiseen toiminnasta johtuen suoraan tai välillisesti pääsee ilmakehään. Lehmäkarjan osuuden hiilidioksidipäästöistä taas kerrotaan olevan 9% ihmisen toiminnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Nämä päästöt ovat seurausta maankäytöstä, lähinnä metsien kaskeamisesta ja polttamisesta. Kaikki luvut on otettu FAO:n alkuperäisestä artikkelista ja niistä saadaan tuo paljon hehkutettu 18 % kokonaisvaikutus.
Pieruja eli ei niin tosi on, että lehmät ja muut karjatalouseläimet muodostavat planeetallemme valtavan ongelman. Tietysti tarkemmin sanoen ihminen muodostaa tämän ongelman näitä eläimiä tässä mittakaavassa kasvattamalla. Tämän ongelman ydin on ylilaiduntamisesta aiheutuva aavikoituminen, joka ilmaston lämmetessä muutenkin uhkaa muodostua lähivuosikymmenien suurimmaksi globaaliksi ongelmaksi. Jos metsän raivaamisen jälkeen tilalle kasvaisikin uutta metsää, voisimme olettaa, että ilmakehään päässyt hiilidioksidi sitoutuisi taas pian kasvillisuuteen, mutta laidunmaata raivatessa näin ei käy. Metsien polttaminen laidunmaaksi onkin fossiilisten polttoaineiden polttamista välittömämpi uhka, joka lisää kuivumista ja eroosiota samalla vähentäen luonnon kykyä sitoa hiilidioksidia.
Metaani itsessään on ilmastonmuutosta ajatellen pelottava kaasu, kuten lyhyesti kertasin jo blogin avauspuheenvuorossa. Metaania on nimittäin varastoitunut suunnattomia määriä sekä tundra-alueille (lähes 200 vuoden lehmänpierut) että valtameriin (ehkä n. 500 - 1000 vuoden lehmänpierut). Ilmaston lämpeneminen on jo alkanut vapauttaa tundrien metaanivarastoja (vanhahko linkki, lähettäkää joku uudempi). Kädet kannattaa laittaa kyynerpäitä myöten ristiin, ettei vastaavaa sulamista ala lämpenemisen myötä tapahtua laajassa mittakaavassa valtamerissä.
Itselleni on metaanin kohdalla korvien välissä muutama iso kysymysmerkki, joihin en ole vielä löytänyt vastausta.
1) Metaanin pitoisuuden kasvu ilmakehässä näyttää pysähtyneen 1999-2003. Onko kellään uudempia tilastoja?
2) Miksi metaanin pitoisuuden kasvu on 80-luvulta asti tasaisesti hidastunut? Johtuuko tämä siitä, että nopean puoliintumisajan takia korkempien metaanipitoisuuksien saavuttaminen vaatii aina vain kovempaa työtä (enemmän pieruja) vai mistä?
3) Metaanin lämpösäteilyä absorvoiva vaikutus on karkeasti vain kolme kertaa hiilidioksidia suurempi, silti sen lasketaan olevan 20 vuoden aikavälillä jopa 70 kertaa hiilidioksidia tujumpaa kasvihuonekaasua. Johtuuko tämä ennen kaikkea metaanin kemiallisissa reaktioissa vapautuvasta lämmöstä vai ilmakehään reaktioiden seurauksena päätyvästä vedestä – vai mistä?
Apua näissä, anyone…?
Tästä kirjoituksesta tuli melko tekninen, joten lisäilin tekstiin linkkejä niille, jotka eivät ole asiaan tarkemmin perehtyneet, mutta haluavat niin tehdä. Tämän jutun ymmärtäminen ilman taustatietoja lienee melkoisen vaikeaa. Pyritään jatkossa parempaan.
